Kävimme tänään harjoittelemassa agilityä kaverini sekä hänen uuden koiransa kanssa.
Tämä kaverini uusi koira on rodultaan phalene ja nimeltään Fiona. Fiona on kodinvaihtaja ja jo nelivuotias, eikä mikään maailman hyvätapaisin koira, joten työtä sen kanssa kyllä riittää. Fionan hankalin piirre on sen dominoivuus, mutta toisaalta se vaikuttaa myös varsin kehityskelposelta: se on vilkas, älykäs ja tykkää leluista ja nameista. Fionan negatiiviset piirteet peittyvät kyllä todella hyvin sen yltiösuloisen ulkokuoren alle.
Tämä oli Fionan toinen kerta kentällä, ja Fiona vaikuttaa varsin lupaavalta agilitykoiran alulta, se uskalsi jo ensimmäisellä kerralla kiivetä puomia ja A-estettä. Hyppy ja putkikaan eivät näytä tuottavan minkäänlaisia vaikeuksia. Ainoastaan keskittymiskyvyn riittäminen tuottaa hieman vaikeuksia; kun Fionaa ei enää kiinnosta, sitä ei todellakaan enää kiinnosta..
Hyi, tätä hiekkaa menee mun suuhun..
Tää on mun lempilelu.
Fiona on toisten koirien kanssa melko epävarma, ja minusta tuntuu ettei se osaa ollenkaan "koirien kieltä". Se ei osaa ollenkaan leikkiä toisten koirien kanssa, mutta mistäs sitä tietää, vaikka se rohkaistuisi nyt kun joutuu enemmän tekemisiin lajitovereidensa kanssa. Siitä olemme kyllä ylpeitä, että se tottui niin äkkiä Venlaan ja meidän toiseen koiraan Almaan. Venla ei noteeraa sitä ollenkaan, Alma koittaa pomottaa kovaäänisesti, tavalliseen tapaansa...
Odottaminen on tylsää...
Kylläpä meni koko kirjoitus aika Fiona-painoitteiseksi, mutta koitetaas nyt kertoa vähän Venlastakin.. Otin Venlan kanssa tällä kertaa pääasiassa kontakteja, koska niitä koitetaan nyt saada paremmiksi ja varmemmiksi. Venla on vihdoin tajunnut, että siellä kontaktilla pitää PYSÄHTYÄ. Mutta se onkin epävarmempaa, mikä on se oikea paikka. Venla pysähtyy ensin epävarmasti kontaktipinnan alussa ja sitten korjaa oikeaan paikkaan (tassut maassa) oikein innokkaasti, ihan kuin se tietäisi, että näinhän sen kuuluu olla! Ei muuta kun lisää treeniä vaan että saisin sen kovaan kallloon jämähtämään, mikä on se oikea pysähtymispaikka. Täytyy varmaan ottaa vähän harjoittelua "taaksepäin" niin, että ohjaan sen nyt taas oikeaan paikkaan namin avulla.
Kommentit